Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Tähtien elinkaari

No description
by

Aino Heikkinen

on 8 November 2016

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Tähtien elinkaari

Pienen tähden elämä ja kuolema
Kevyimmät tähdet käyvät todella hitaalla, joten niiden vety riittää miljardeiksi vuosisksi.Kun kaikki vety on muutettu heliumiksi, tähden massa ei enää riitä heliumin fuusioitumista hiileksi, joten tähden sisäinen paine katoaa ja se muuttuu valkoiseksi kääpiötähdeksi. Silloin ne eivät enää tuota energiaa vaan jäähtyvät hitaasti mustiksi kääpiöiksi.
Keskikokoisen tähden elämä ja kuolema
Auringon massaiset tähdet fuusioivat miltein koko elämänsa ajan vetyä heliumiksi ja vedyn loppuessa ne alkavat fuusioida heliumia hiileksi. Se saa tähden pullistumaan ulospäin ja viilenemään. Silloin niitä aletaan kutsutaan punaiseksi jättiläiseksi.
Ydinreaktion loppuessa tähti puhaltaa pintakerroksensa avaruuteen, jonka seurauksena syntyy planetaarinen sumu. Jäljelle jää valkoinen kääpiötähti, joka alkaa hitaasti jäähtyä.
Suuren tähden elämä
ja kuolema
Suurimmat tähdet, jotka ovat n.8-11 kertaa auringon massa, syntyvät suurista kaasupilvistä. Muiden tähtien tavoin ne alkavat fuusioida vetyä heliumiksi.
Suuret tähdet räjähtävät supernoviksi, kun ytimen fuusioreaktio loppuu. Suurimmat tähdet pystyvät fuusoimaan rautaan asti.
Fuusioteaktioiden loppuessa tähti alkaa luhistua. Luhistuminen muuttuu räjähdykseksi, kun ydin on puristunut todella tiiviiksi ja se ponnauttaa ulospäin sokkiaallon. Aalto sinkoaa tähden ulkokerroksen avaruuteen.
Jos massa on n.3-4 Auringon massa, luuhistuminen pysähtyy atomiytimien neutronien pakkautuessa yhteen. Näin muodostuu neutronitähti.
Jos luuhistuvan tähden massa on vähemmän kuin 3-4 Auringon massa,ydin puristuu äärettömän tiiviiksi.Niin syntyy musta aukko, joka on äärettömän tiivis ja jonka vetovoima on niin suuri, ettei valokaan pääse siitä karkaamaan.
Neutronitähti
Neutronitähdet ovat pieniä, n. 10km halkaisijaltaan, mutta hyvin tiiviitä. Niiden sisäinen rakenne on vielä tuntematon. Ollaan kumminkin epäilty, että niiden ydin muodostuu neutronien rakennepalikoista, kvarkeista ja gluoneista. Neutronitähdet pyörivät todella nopeasti ja lähettävät samalla avaruuteen korkeaenergistä säteilyä. Niitä kutsutaan myös pulsaritähdiksi.
Monitähtijärjestelmä
Monitähti tähtijärjestelmässä kaksi tai useampi tähteä kiertää yhteisen painopisteen ympäri. Tähtien kiertoajat vaihtelevat muutamasta tunnista tuhansiin vuosiin.
Nykyisen käsityksen mukaan suurin osa tähdistä on vähintään kaksoistähtijärsestelmässä.
Kaksoistähti järjestelmässä tähtien massat saattavat siirtyä tähdestä toiseen. Usein toinen tähti on raskaampi kuin toinen ja raskaammasta tähdestä virtaa energiaa pienempään. Lopulta pienempi tähti on suurempi.


Tähtien synty
Tähdet syntyvät, kun kylmä kaasu -ja pölypilvi, joka koostuuvat pääosin vedystä, luuhistuu kasaan painovoiman ansiosta. Isommista pilvistä voi muodostua monta tähteä ja valtaosa tähdistä löytyykin systeemeistä, jossa toisiaan kiertää kaksi tai useampi tähti. Usein molekyylipilvistä muodosttu myös tähdelle kiertolaisia, planeettoja.
Kun muodostumassa oleva tähti (prototähti) kerää emopilvestään lisää massaa, sen lämpötila ytimessä nousee.Jos tähti kerää massaa tarpeeksi, sen ytimessä oleva vety fuusioituu ja muuttuu heliumiksi. Mikäli massaa (vähemmän kuin 18 prosenttia Auringon massasta) ja läpmöä ei ole tarpeeksi, tähti alkaa vähitellen jäähtyä ja muuttuu ruskeaksi kääpiöksi, joka säteilee vähitellen lämpöenergiansa avaruuteen.
Kun fuusioituminen on alkanut tähden ytimessä,sitä aletaan kutsua pääsarjan tähdeksi. Miltein kaikki tähdet fuusioivat koko elinkaarensa vedyn heliumiksi ja säteilevät fuusioprosesseissa muodostunutta energiaa avaruuteen. Raskaimmissä tähdissä muutkin alkuaineet fuusioituvat, mutta rauta on alkuaineista sellainen, mikä ei fuusioidu tähdissä.
Tähtien elämänkaari

Tähtiä voidaan luokitella massan- sekä värin mukaan. Astronomit näkevät väristä tähden lämpötilan. Isot tähdet ovat kuumimpia , koska ne palavat nopeammin. Pienet tähdet ovat viileämpiä ja elävät siksi pitempään. Massan mukaan tähtiä luokitellaan pieniksi, keskikokoisiksi taikka suuriksi tähdiksi.
Kaikista kuumimpia tähtiä kutsutaan sininet tähdet, jotka ovat n. 40 000-100 000°C . Valkoisten tähtien lämpötila on n. 10 000°C kun taas keltaisten tähtien, esim. Auringon, lämpötila on alle 6000°C. Oranssit ja punaiset tähdet ovat noin 3000-4500°C. Punaiset tähdet ovat tämän maailmankaikkeuden yleisempiä.
Tähtien luokittelu
Full transcript