Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Vaalit, puolueet

No description
by

Sirpa Erkkilä-Häkkinen

on 16 August 2015

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Vaalit, puolueet

Suomessa valta on kansalla.
Kansalaisilla on myös oikeus vaikuttaa
häntä koskeviin päätöksiin.
Demokratia
eli kansanvalta
jakautuu 3 osaan:
lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta.
Eduskuntaan valitaan
200 kansanedustajaa eri puolilta Suomea väkimäärään suhteutettuna
ja annettujen äänen mukaan.
(vaalipiirit)

Kansanedustajat valitsevat
keskuudestaan puhemiehen,
joka on arvojärjestyksessä
presidentistä seuraava.
Hän johtaa puhetta täysistunnoissa,
joissa tehdään eduskunnan päätökset.

Kansanedustajat valmistelevat asioitaan valiokunnissa.
Listat
eli puolueet
Puolueet
(monipuoluejärjestelmä)
voivat asettaa 1,5 kertaisen määrän ehdokkaita kuin on paikkoja.
Oulussa esim. 67/100.

Lisäksi puolueen ulkopuolelta voidaan valita ns. valitsijayhdistyksien ehdokkaita. (10 jäsentä)
Oulussa noin 600 ehdokasta
67 valtuutetun
paikkaa kohden.
Eduskunta
Kunnallisvaalit v. 2016, 2020...
Eurovaalit v. 2019...
Eduskuntavaalit v. 2019...
Presidentin vaalit v. 2018, 2024...
Vaalit, puolueet, politiikka
S. Erkkilä-Häkkinen, 2012-2015
Lähteet:
www.vaalit.fi,
www.kuntavaalit.fi
Tulkki, H. & Vakkuri, M. (2007) Suunta. Yhteiskunta- ja työelämätieto. Otava.
Österback, M. (2011) Yhteiskunta. Valta ja vaikuttaminen. Kehitysvammaliitto.

Koska emme voi kaikki
ryhtyä hoitamaan yhteisiä asioita, valtsemme kuntiin valtuutetut ja eduskuntaan edustajat edustamaan meitä.
Edustuksellinen demokratia.
< 2000 asukkaan kuntaan valitaan 13, 15 tai 17 valtuutettua. Helsingissä on 85 valtuutettua.
Montako valtuutettua on sinun kotikunnassasi?
Äänestäminen
Vaaleissa annetaan ääni
ehdokkaan numerolle.
Numerot alkavat nrosta 2
ja jatkuvat aina ryhmä kerrallaan,
joiden järjestys arvotaan.
Ryhmän sisällä ehdokkaat ovat
aakkosjärjestyksessä.
Puolueet
Puolueet ovat aatteellisia yhdistyksiä.
Perinteisesti ne jaetaan
oikeistoon ja vasemmistoon,
mutta myös konservatiiveihin ja liberaaleihin.
Mainitse joitain puoluetita!
Puolueilla on vaaliohjelmia,
joissa he kertovat puolueelle
tärkeistä asioista,
kuten miten palvelut tuotetaan.
Vaaliteemat
Lisäksi ehdokkailla on omia vaaliteemoja ja asioita, joiden puolesta he haluavat tehdä töitä.
Ehdokkaana olevat henkilöt pääsevät yleensä lautakuntiin, jossa he pääsevät päättämään asioista eli vaikuttamaan päätöksiin.
Valtuutettu
Oulussa valitaan 67 valtuutettua ja 67 varavaltuutettua.
Valtuuteuista valitaan yleensä hallituksen jäsenet ja varajäsenet.
Lisäksi valitaan valtuuston puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat.
Valtuutetut muodostavat omat valtuustoryhmät (omat puolueet).
Valtuustoryhmä valitsee oman puheenjohtajan.

Lisäksi erilaisiin lauta- ja johtokuntiin valitaan
valtuutettuja
ja muita ehdokkaina olleita poliitikkoja.
Kokoukset
Valtuusto kokoontuu yleensä kerran kuukaudessa. (Oulussa kk 3. ma)
Kokoukset alkavat klo 17, jota ennen on yleensä valtuustoryhmien puheenjohtajien kokoukset (klo 12) ja valtuustoryhmät (klo 15). Kokoukset kestävät mutaman tunnin.

Lisäksi lautakunnat ja johtokunnat kokoontuvat kerran viikossa, pari kertaa kuussa tai kerran kuukaudessa.
Luottamushenkilön tulee tutustua käsiteltäviin asioihin etukäteen. Esityslistat saattavt olla paksuja asiakirjanippuja.

Työnantajan tulee antaa luottamushenkilölle vapaata töistä, jotta hän pääsee hoitamaan yhteisiä asioita. Kunta maksaa ansionmenetksen ja kokouspalkkion.
Lainsäädäntövalta

on eduskunnalla. Eduskunnassa vaikuttaa 200 kansanedustajaa,
jotka valitaan 4. vuoden välein eduskuntavaaleissa.
Toimeenpanovaltaa
käyttävät ministerit
ja tasavallan presidentti.
Ministeri valitaan kansanedustajista
ja heitä on 15...20.
Presidentti valitaan 6. vuoden välein.
Tuomiovaltaa

käyttää riippumaton
tuomioistuin.
Kunnissa hoidetaan paikallishallintoa.
Kunnilla on itsemääräämisoikeus
ja valtaa käyttää kuntalaisten valitsema valtusto.
Valtuuston koko riippuu kunnan koosta eli väkimäärästä. Valtuutettuja voi olla 13...85.
Valtuusto
Hallitus
Presidentti nimittää hallituksen. Hallituksen jäset valitaan joko kansanedustajista
tai muista puolueiden asettamista henkilöistä.
Suurimman puolueen puheenjohtaja on yleensä pääministeri.

Hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Luottamusta mitataan aika ajoin välikysymyksillä.
Tasavallan presidentti
Suomen kansa valitsee presidentin 6 vuoden välein järjestettävissä vaaleissa. (kaksivaiheiset vaalit)

Entisiä presidenttejä kutsutaan myös presidentiksi
ja istuvaa Tasavallan presidentiksi.

Presidentti voi istua korkeintaan kaksi kautta.
Predisentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Presidentin valtaoikeuksia on karsittu,
mutta edelleen hän mm. nimittää hallituksen, armahtaa elikautiset vangit, hyväksyy lait (voi käyttää veto-oikeutta), johtaa ulkopolitiikkaa, myöntää kansalaisuuden, korkeimmat arvonimet ja kunniamerkit.
Luettele Suomen presidetit.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_tasavallan_presidentti
Uusi mahdollisuus vaikuttaa on tehdä kansalaisaloite eduskunnalle!
Kansalaisilla on oikeus äänestää.
Äänestämällä vaikutetaan!
Meillä on myös sanan- ja uskonnonvapaus.
Vastakohtana Demokratialle
on Diktatuuri.
Diktatuurissa yksi
tai muutamat ihmiset päättävät muiden ihmisten asioista.
Ihmisillä on vähän oikeuksia.

Valta on poliisilla tai armeijalla.
Diktatuuria esiintyy Afrikassa
ja Aasiassa.
Perusideologiat
Puolueiden, ajatusten
ja mielipiteiden voidaan ajatella jakautuvan
eri ideologioihin.
Idealismit ovat syntyneet
1800-luvulla Euroopassa.
Perusideologioita ovat:
- konservatismi
(asioiden halutaan olevan ennallaan, muutokset maltillisia)
- liberalismi
(vapaus päättää asioista
ja tehdä valintoja)
- sosialismi
(tasa-arvo, esim. taloudellisia eroja tulee poistaa, samat palvelut kaikille)
Muita ideologioita
Saksassa oli 1930-luvulla natsiaate.
Jonka periaatteet olivat hyvin kovia
ja tiettyjä ihmisryhmiä kohtaa julmia.

Ekologismi keskittyy ympäristöasioihin.

Yksittäisten asioiden ideologiat lisääntyvät.
Puolueet
Suomen ensimmäiset puolueet
syntyivät 1800-1900-lukujen vaihtuessa.
Puolueen peurtamiseen tarvitaan 5.000 henkilön kannatus. Puolue rekisteröidään.
Puolueella on puheenjohtaja.
Puolueille maksetaan puoluetukea ja ne keräävät myös jäsenmaksuja.
Puolueita ovat mm. :
Keskusta (kesk.), Kokoomus (kok.),
Kristillisdemokratit (KD), Perussuomalaiset (PS),
Ruotsalainen kansanpuolue (rkp.),
Sosialidemokraatit (SDP),
Vasemmistoliitto (vas.), Vihreät (vihr.),

Mitkä ovat ns. hallituspuolueita?
"Vapaat ja salaiset vaalit"
Kunnallis-
demokratia
Suomessa on n. 300 kuntaa,
joissa on itsemääräämisoikeus.

Kunnissa asioista päättää valtuusto.
Valtuustoon valitaan päättäjät
kunnallisvaaleissa 4 vuoden välein.

Valtuutetuista valitaan kunnanhallistus
sekä lautakunnat,
jotka valmistelevat ja toimeenpanevat asioita.

Kunnanjohtaja esittelee asioita. Virkamiehet toimivat päätösten mukaisesti
Kuntalaiset voivat vaikuttaa tekemällä kuntalaisaloitteita.
Valiokunnat
Kansanedustajat työskentelevät valiokunnissa,
jossa asioita valmistellaan ja työstetään.

Valiokuntia voi olla eri määrä eri kausilla n. 15...17.

Valiokunnat kokoontuvat 3-4 kertaa viikkoa.

Eduskunta kokontuu täysistuntoihin.
Full transcript