Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Kotimaisen kirjallisuuden rakennusvaiheet

No description
by

Linda Jyrkkänen

on 5 November 2014

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Kotimaisen kirjallisuuden rakennusvaiheet

Kotimaisen kirjallisuuden rakennusvaiheet
Aleksis Kivi
Syntyi Nurmijärvellä 1834, kuoli Tuusulassa 1872.
1800-luvun Suomessa arvostetuin kirjallisuuden laji oli näytelmä.
Kivi voitti näytelmäkirjallisuuskilpailun
Kullervo
-tragediallaan.
Nummisuutarit
-näytelmä ilmestyi 1864.





Seitsemän veljestä
ilmestyi v 1870 irtolehtisinä.
August Ahlqvist arvosteli teosta kovin sanoin, ja sen levittäminen kiellettiin.
Kivi kuoli muutama vuosi myöhemmin alkoholisoituneena, rahattomana ja mielenterveytensä menettäneenä.
Postmoderni 90- ja 2000-luku
Lyyrikoiden ja kirjailijoiden määrä on kasvanut huimasti.
Kirjoittamisesta on tullut yleinen harrastus.
Kirjallisuudessa kerronta on yhä hajanaisempaa (eri aikatasoja ja näkökulmia) ja henkilöt ristiriitaisempia.
Postmoderniin kirjallisuuteen kuuluu
tekstien moninaisuus
muotokokeilut ja muotojen yhdistely
intertekstuaalisuus ja lainaaminen, parodiointi
nykyajan kommentointi, kritiikki ja ironia
vahva realistisuus
populaarisuus ( teksteissä esillä puhekieli, populaarikulttuuri, nuorisokulttuurit)
vahva realistisuus.
Sotavuodet ja 50-luku
Sotien aikaan sota näkyi aiheena kaikessa kulttuurissa.
II maailmansodan aikaan viihdekirjallisuus lisääntyi huomattavasti (ajanviettotapa, henkinen pako)
Sotien päätyttyä ilmestyi useita sodasta kertovia teoksia.
--> kansallistunteen lujittaminen
--> optimistiset ja hauskat selviytymistarinat
--> pettymyksen ja ihanteiden murtumisen käsittely
Kansallisuusaatteen herääminen: Kansallisromantiikka
1700-luku: valistus ja tietoisuuden herääminen
1800-luvun alussa alkoi romantiikan aika
yksilöllisyyden, aitouden ja omaleimaisuuden korostus
kiinnostus menneeseen, mytologioihin
ihmismielen ja suurien tunteiden käsittely
Suomessa alettiin rakentaa kansakuntaa ja kansallista identiteettiä (J. V. Snellman).
Syntyi kansallisromantiikka
Suomi-kuvan rakentaminen (Millaisia me olemme? Mistä me tulemme?)
Kansan ja historian kuvaus ja ylistys
Luonnon ylistys
Kalevala (1835)
Vanhinta suomenkielistä kirjallisuutta ovat kansanrunot.
Kansanrunot ovat
suullista perinnettä
, ja vanhimmat runot ovat ajalta 2000 eaa.
Runoja esitettiin ulkomuistista laulaen, ja siksi runot muuttuivat ajansaatossa paljonkin.

Realismi (1800-luvun loppu)
Radikaali 60-luku
60-luku oli radikalismin, aktiivisen maailman parantamisen aikaa.
Muutosta ajoivat ylioppilaat, taiteilijat ja kirjailijat.
Vanhoista konservatiivisista arvoista (koti, kirkko ja isänmaa) pyrittiin eroon.
Anarkismi nosti päätään, vaadittiin demokratiaa ja ilmaistiin kuuluvasti oma mielipide.
Runous liittyi vahvasti arkeen, tähän päivään; runot olivat kuin mosaiikkia, kollaaseja lehdestä ja mainoksista lainatuista sanoista sekä ihmisten ajatuksista ja vuoropuhelusta.
Kirjallisuudessa rikottiin seksuaalisia tabuja ja kirjallisuus sai hyvin eroottisia piirteitä.

Symbolismi, uusromantiikka
Realismin jälkeen lyriikan merkitys korostui jälleen.
Yksityiskohtaisen todellisuuden kuvauksesta siirryttiin ihmisen mielen sisäisten tunnelmien kuvaukseen ja kuvien maalailuun.
Suosittiin symbolista ilmaisua: asioita ei sanota suoraan vaan käytetään vertauskuvia, allegorioita ja symboleja.
--> syvempien merkitysten luominen ja etsiminen
Symbolististen runojen tunnelma on usein haikea, melankolinen tai jopa synkkä.
Suosittuja teemoja ovat rappio, kuihtuminen ja kuolema.
Myyttien ja satujen suosio: taiteeseen aineksia eepoksista ja mytologioista.
Maalaiskuvausten 70- ja 80-luku
70-80-luvuilla ilmestyi maalaismaiseman ja -elämän kuvauksia sekä pitkiä romaanisarjoja.
Kaupunkilaiselämä nähtiin yksioikoisena ja ilottomana
Maalaiskuvauksissa tahdottiin
tallentaa katoavaa maisemaa, perinnettä ja maalaismurteita
kuvata talonpoikien elämää.
80-luvulla syntyi uusi novellin muoto: novellipala/lyhytnovelli.

Kotimaista kirjallisuutta on aina hallinnut muutamat piirteet:
luonnon tärkeä asema (luonto on sekä ystävä että vihollinen
maaseutumiljöö, kaupungin outous
tavalliset henkilöhahmot (rahvas kansa)
yksilön ja yhteiskunnan suhde (ihminen etsii paikkaansa)
realistisuus
humoristisuus
eksoottisuus (esim. sauna, luonto, vuoden ajat)
kirjallisuus kansakunnan rakentajana

Suuret tapahtumat Suomen historiassa ovat synnyttäneet paljon kirjallisuutta:
kansallisuusaatteen herääminen (1800-luku)
teollistuminen ja kaupungistuminen (1800-luvun loppu)
kansalaissota (1918)
talvi- ja jatkosota
lyyriset tunnelmarunot
(naisten tuntojen tilitys)
eeppiset eli kertovat runot
(esim. maailman synty)
seikkailurunot
(miehet matkaavat merillä,
ryöstelevät, taistelevat ja vievät
neitoja)
häärunot
elegiat eli valituslaulut
(naimattoman naisen elämän vaikeus)
eeppiset samaanirunot
(tietäjät, jotka liikkuvat
elävien ja kuolleiden
maailmojen välillä)
itkuvirret eli itkut
(naisten laulamia, tunteiden
sanallistamista menetyksen
hetkellä)
Muuta suullista kansanperinnettä:
legendat
balladit
ihmesadut
sananlaskut
arvoitukset
rekilaulut
arkkiveisut
Kansanrunous ja suullinen perinne
Tutustu kansalliseepoksen juonen vaiheisiin Kalevalan kankahilla -sivustolla (kalevalankankahilla.fi --> Sukuvirttä suoltamahan).
Tee sitten tehtäväkirjassa sivulla 23 oleva yhdistelytehtävä 1.
Kansallisromantikkoja
J. V. Snellman
: (suomenmielisen lauantaiseuran johtohahmo), filosofi, kirjailija ja lehtimies, ajatuksena oli, että sivistyneistö on kansallistettava ja kansa sivistettävä.
Elias Lönnrot
: Kalevala, useita suomen sanakirjoja, mm. sana "kirjallisuus".
Zacharias Topelius
: Oppikirjanakin pitkään toiminut
Maamme-kirja
(1875)
J. L. Runeberg
:
loi suomalaisen miehen arkkityypin (
Saarijärven Paavo
, 1830) sekä romanttisen kuvauksen suomalaisesta perheestä (Hirvenhiihtäjät, 1832).
Vänrikki Stoolin tarinat
(1848, 1860) sisältää
Maamme
-runon.

Kiven kansankuvaus
- humoristinen, lämmin maalaiskansa
- kansankuvaus on realistista, ei romanttista
- veljekset ovat huonotapaisia, hölmöjä, suurisuisia ja sotkuisia
- elämä vaatii kovaa työntekoa ja sopeutumista luonnon armoille
- hahmot pakenevat yhteiskuntaa, mutta ankara luonto palauttaa pojat lain ja järjestyksen piiriin.
Kansallisen heräämisen aika
Modernismi
Modernista Postmoderniin
1800-luvun loppupuolella yhteiskunta teollistui nopeasti. Teollisuus toi mukanaan myös ongelmia.
Tarpeesta tiedostua ongelmakohdista syntyi realismi
todellisuuden kuvaaminen sellaisena kuin se on.
yhteiskunnallisten ongelmien ja epäkohtien nostaminen esiin
realismin äärimuoto on naturalismi: elämän varjopuolet, sairaat, rikolliset ja langenneet
Kirjailijat tutustuivat todellisuuteen, josta kirjoittivat (Minna Canth: torit, sairaalat ja mielisairaalat, köyhäintalot, vankilat)
Realistisessa kirjallisuudessa keskeinen teema on (naisten) vahvat tunteet, kärsimys ja intohimojen kehitys.
Myös lasten ja nuorten kehitys on yleinen teema
Monet realistit olivat kiinnostuneita psykogoliasta ja ihmismielen toiminnasta.
Realismin aikaan ilmestyi vain näytelmäkirjallisuutta ja proosaa.
REALISTEJA
- Minna Canth
Työmiehen vaimo (1885)
Hanna (1886)
Salakari (1887)
Köyhää kansaa
Kovan onnen lapsia (1888)
Kauppa-Lopo (1889)


- Juhani Aho
Papin tytär (1885)
Papin rouva (1886)
Yksin (1890)

Järnefelt
Järnefelt
Järnefelt
Useat kotimaiset symbolistit höydynsivät Kalevalaa ja suomalaisia myyttejä (karelianismi):

Eino Leino: Tuonelan joutsen (runonäytelmä), Helkavirret I ja II
Akseli Gallen-Kallela: Kalevala-maalaukset
Jean Sibelius: Lemminkäinen
KOTIMAISIA SYMBOLISTEJA
Eino Leino

Otto Manninen

Aino Kallas

Juhani Aho
UUSREALISMI
Symbolismin jälkeen kaivattiin taas todenmukaista kuvausta --> uusrealismi.
Modernistuvassa yhteiskunnassa myös ihmisen rooli ja elämä muuttui. Yhteiskunnan muutokset toivat mukanaan ongelmia, kuten työttömyys ja lama.
Uusrealistit käsittelevät teoksissaan useita samoja aiheita kuin realistit: tavallisen kansan köyhyys ja kurjuus, viina, nälkä ja tavallisen perheen arki.
Teoksissa kansaa kuvataan värikkäästi.
Tunnusomaista on myös humoristinen ja leikittelevä, jopa ivaava sävy.
UUSREALISTEJA

F. E. Sillanpää
Hurskas kurjuus
(1919)

Maria Jotuni
Kun on tunteet
(1913)

Joel Lehtonen
Putkinotko
(1919-1920)

SEKÄ...

Moderni aika koskettaa myös kirjallisuutta
1. Maailmansodan jälkeen Suomi nykyaikaistui nopeasti ja kansainväliset yhteydet lisääntyivät.
Maailmalta haettiin vaikutteita kotimaiseen kirjallisuuteen, erityisesti runouteen.
Proosassa ihmiskuvan muutos: ihminen ei ole ennalta-arvatta, vaan hänellä on eri puolia, rooleja ja viettejä. Kertoja ei määrittele henkilöä vaan lukija rakentaa kuvan käytöksen ja ajatusten perusteella.

TULENKANTAJAT
20-luvulla nuorten kirjailijoiden joukko, "uusi sukupolvi"
Iskulause: "Ikkunat auki Eurooppaan!"
julistivat elämän hurmaa, kauneutta, nuoruutta ja voimaa; ihailivat suurkaupunkeja, eksotiikkaa, koneita (koneromantiikka), teknologian kehitystä ja bensiinin tuoksua.

TULENKANTAJIIN KUULUIVAT MM.
OLAVI PAAVOLAINEN

MIKA WALTARI

KATRI VALA

UUNO KAILAS
Joitakin teoksia, joissa käsitellään sota-aikaa
Mika Waltari:
Sinuhe egyptiläinen
(1945)

Väinö Linna:
Tuntematon sotilas
(1954)
Täällä Pohjantähden alla
(1959-62)

Veijo Meri: Manillaköysi (1957)

Pentti Haanpää:
Yhdeksän miehen saappaat
(1945)

Olavi Paavolainen
: Synkkä yksinpuhelu
(1946)


Ihminen
sodan jälkeisessä kirjallisuudessa:
Eksistentialismin korostuminen:
kuka minä olen? Millainen rooli minulla on maailmassa? Millainen suhde minulla on yhteisööni? Millainen vastuu minulla on?
Hyvä esimerkki:
Muumi-kirjojen erilaisuus-teema (esim. Muumipappa ja Nuuskamuikkunen, Vilijonkka, Nyyti, Hemuli)
Simberg
Simberg
Simberg
Lue Runebergin runo Saarijärven Paavosta ja poimi vihkoosi piirteitä, joilla kansallisromantikot kuvaavat Suomen kansaa.
Tehtävä:
Tunnetaan runoilijana, kirjailijana ja kääntäjänä.
Tunnetuimmat teokset kuvaavat yhteiskunnan modernisoitumista ja Ihmisen sopetumista muutokseen.
Ihannoi luontoa, korpimaisemaa ja maalaiskansaa, halveksui kaupunkilaiselämää.
Kuvaa kansaa ja kurjuuttua humoristiseen sävyyn.
Punainen viiva
: ensimmäiset eduskuntavaalit ja niissä äänestäminen.
Ryysyrannan Jooseppi
: kuvaa köyhän Jooseppi Kenkkusen elämän vastoinkäymisiä.
ILMARI KIANTO 1874-1970
Sotien jälkeinen kirjallisuus
Sodanjälkeisissä teoksissa korostetaan yksilön näkökulmaa, kokemusta ja havaintoja.
Esim. Antti Hyry:
Maantieltä hän lähti
Näkökulmatekniikka: Proosassa näkökulmat ja kertojat voivat vaihtua teoksen aikana.
Runon muoto vapautui (moderni runo) ja runokuvat muuttuivat subjektiivisiksi.
Esim. Eeva-Liisa Manner
Puukotus, kuristus, tappelu kadulla,
raitiovaunut, sininen bussi ajaa yli, saat myrkkyä.
Kannibaali syö, joudut sähkötuoliin
syyttömänä.
 
Olet intialainen leskinainen,
maa sortuu, salama iskee, syöt
Hiroshiman kalaa,
talo kaatuu, alkaa sota, polkupyörä kaatuu.
 
Liukastut, kivitetään, ristiinnaulitaan,
ruoskitaan hengiltä,
juokset pakoon, mutta jalkasi eivät liiku.

Putoat pimeässä hyvin kauan,
kuolet nälkään ja janoon, sinut kaasutetaan,
muutut saippuaksi ja lampunvarjostimiksi.
 
Äitisi tappaa sinut, ammut kuulan aivoihisi,
auto suistuu sateiselta tieltä,
kurkkusi leikataan, astut miinaan.
 
Seisot seinää vasten, äkkiä joku heittää jotakin kohti.
(Väinö Kirstinä)

60-luvun kirjailjoita
Pentti Saarikoski
Mitä tapahtuu todella
(-62)

Hannu Salama
Juhannustanssit
(-64)

Väinö Kirstinä (dadaismi)

Eeva Kilpi

Suomirock syntyy
70-luvulla rocklyriikka alettiin nähdä osana kulttuuria eikä vain kevyenä massakulttuurin tuotoksena, roskana.
Käännöslyriikoista siirryttiin kirjoittamaan kotimaista rocklyriikkaa --> suomirock.

70 - 80-lukujen kirjailijoita
Eeva Joenpelto
Lohja-sarja (70-l.)

Heikki Turunen
Simpauttaja (70-l.)

Kalle Päätalon romaanit (80-l.)

Laila Hirvisaaren hist. romaanit (80-l.)

Rosa Liksom (80-l.)
Yhden yön pysäkki
Unohdettu vartti
"Maailma on pahvilaatikko. Kulunut,
kellertävä, sateessa pehmennyt
pahvilaatikko, jonka pohjalla kaikki on
sikinsokin. --"
 
Kari Hotakainen: ote runosta Pahvilaatikko, julkaistu Suomen kuvalehdessä 1989

90-2000-lukujen kirjailijoita
Kari Hotakainen
Klassikko
Juoksuhaudan tie

Sofi Oksanen
Puhdistus

Ilkka Remes
useita jännitysromaaneja

Riikka Pulkkinen
Raja

Full transcript