Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Ystävien vaikutus lukutaitoon 3-4-luokalla

No description
by

Oona Sirainen

on 7 April 2015

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Ystävien vaikutus lukutaitoon 3-4-luokalla

Ystävien vaikutusta muuntavia tekijöitä
Mounts & Steinbergin mukaan lasten kasvatuksen vanhemmuustyyleillä on yhteys koulumenestykseen. Jos lapsen vanhempien kasvatutyyli on auktoritatiivinen, osaa lapsi enemmän hyötyä osavamman ystävän esimerkistä ja kehittyä koulusuorituksissaan.
Kognitiivisesti taitavemmat lapset osaavat hyödyntää paremmin ympäristönsä resursseja oman suorituksensa parantamiseen. (Connor, Son, Hindman & Morrison, 2005; Curby,
Rimm-Kaufman & Poniz, 2009).
Alkuportaat
Hankkeen tavoitteena on kerätä tietoa lasten oppimista ja oppimismotivaatiota
tukevista tekijöistä kouluun siirryttäessä ja ensimmäisten
kouluvuosien aikana. Hankkeen alkaessa vuonna 2006 mukana
oli noin 2 000 esiopetusikäistä lasta vanhempineen ja opettajineen.
Tutkimukseen osallistuneiden lasten vanhemmilta saatiin kirjallinen
osallistumislupa.
Kiurun tutkimuksesta
Tämän tutkimuksen aineisto (N = 941, joista tyttöjä oli 47 %)
on kerätty kahdelta paikkakunnalta vuosina 2009 ja 2010 lasten
ollessa kolmannella ja neljännellä luokalla.
Lapset olivat tuolloin
noin 9–10-vuotiaita.
Tutkimuksen otokseen kuuluvilla lapsilla yleisin perherakenne
oli ydinperhe (79 %). Muut perhemuodot olivat yksinhuoltajaperheet
(10 %) sekä perheet, joissa vanhemmilla oli lapsia edellisistä
suhteistaan (9 %) tai lasten vanhemmilla oli yhteishuoltajuus (1,5
%). Osa lapsista asui sijaisvanhempien luona tai sijaiskodissa (0,5
%). Suurin osa vanhemmista oli suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon
tai kandidaattitasoiset opinnot yliopistossa (37 %). Sitä
korkeampi tutkinto oli 30 %:lla vanhemmista. Toisen asteen tutkinnon
oli suorittanut 28 % vanhemmista, ja 5 %:lla ei ollut ammatillista
tutkintoa. Vanhempien koulutustaustan osalta kyseessä
on suhteellisen edustava otos Suomen väestöstä (Statistics Finland 2007)
Ystävyyssuhteet
Lasten ystävyyssuhteita tutkittiin käyttäen sosiometristä
nimeämismenetelmää (Poikkeus, 2008). Lapsille annettiin
luokkakohtainen oppilaslista, josta he saivat valita luokkakoosta
riippuen 1–3 oppilasta, joiden kanssa he ovat välitunnilla mieluiten,
ja 1–3 oppilasta, joiden kanssa he eivät halua olla välitunnilla.
Noona Kiurun tutkimus osana isompaa tutkimushanketta nimeltä Alkuportaat 2012
Yleisesti ollaan todettu tyttöjen pärjäävän paremmin alakoulussa lukutaidossa kuin pojat. (Logan & Johnson 2009).

Kiurun tutkimuskysymykset:
(1) Missä määrin lapset muistuttavat ystäviään teknisen lukutaidon
ja luetun ymmärtämisen suhteen kolmannella ja neljännellä
luokalla?
(2) Ennustavatko ystävien kolmannella luokalla mitattu tekninen
lukutaito ja luetun ymmärtäminen lapsen lukutaidon
kehittymistä kolmannelta luokalta neljännelle luokalle?
(3) Muuntaako lapsen kognitiivinen taitotaso, lukivaikeusriski
tai sukupuoli tekniseen lukutaitoon ja luetun ymmärtämiseen
liittyvää ystävien vaikutusta?
Ystävien vaikutus lukutaitoon 3-4-luokalla
Teknisen lukutaidon testaaminen
Lasten teknistä lukutaitoa mitattiin kolmannen
ja neljännen luokan keväällä Ala-asteen lukutestin TL2-osatestillä
(ALLU; Lindeman, 2000) sekä Sanaketjutestin Sanojen erottelu
-tehtävän avulla (Nevala & Lyytinen, 2004).

Molemmat testit
toteutettiin ryhmätestauksena ja aikaa tehtävien suorittamiseen oli alle kaksi minuuttia molemmissa. TL2-osatestissä piti yhdistää kuva ja sana toisiinsa viivalla, sanaketjutestissä taas tuli erotella sanat erikseen jonosta.

Luetunymmärtäminen
TORSEC-testi
Test of Silent Reading
Efficiency and Comprehension; Wagner, Torgesen, Rashotte
& Pearson, 2009; suomalainen versio Lerkkanen & Poikkeus,
2009). Testi mittaa sekä luetun ymmärtämistä että lukemisen sujuvuutta
(tehokkuutta) eli nopeutta ja tarkkuutta
Tekstitason luetun ymmärtäminen
Asiatekstiosatestin avulla. (ALLU, Lindeman 200) Tehtävässä luetaan teksti. Kolmannella luokalla kameran toiminta ja 4.luokalla kasvien valontarve. Lukemiseen oli aikaa maksimissaan 30 minuuttia.
Ystävien lukutaito
Lasten ystävien lukutaitoa kuvaamaan muodostettiin
omat muuttujat erikseen kolmannelle ja neljännelle luokalle.
Niiden lasten kohdalla, joilla oli vähintään yksi vastavuoroinen
ystävä, muuttujaa varten laskettiin keskiarvo ystävien tehtäväpistemääristä.

Kognitiivinen taitotaso
Kognitiivista taitotasoa selvitettiin kolmannen
luokan keväällä ei-kielellistä päättelyä mittaavalla RAVEN-tehtävällä
(Raven’s Coloured Matrices; Raven, Court & Raven,
1992; Woodcock & Johnson, 1977). Tehtävästä käytettiin lyhennettyä, 18-osion versiota.
Jokaisessa osiossa oppilaiden
oli löydettävä kuuden pienen kuvan joukosta isoon kuvaan sopiva
osa. Jokaisesta oikeasta vastauksesta sai yhden pisteen (maksimi
18).
Lukivaikeusriski
Lukivaikeusriski todettiin niillä lapsilla, jotka sijoittuivat alle 15 persentiilin joukkoon kahdessa tai kolmessa testausvaiheessa. Lisäksi lukivaikeusriski todettiin niillä lapsilla, ketkä sijoittuivat alle 15 persentiilin joukkoon yhdessä osassa, mutta kenen vanhemmat olivat ilmoittaneet vähintään lievistä vaikeuksista lukemisessa. (Lerkkanen, Ahonen ja Poikkeus 2011).
Aineiston tilastollinen analyysi
Lasten ja heidän ystäviensä samankaltaisuutta tutkittiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Korrelaatiot laskettiin erikseen tytöille ja pojille sekä erikseen lukivaikeusriskin omaaville ja ei-omaaville.
Hierarkkisen regressioanalyysin vastemuuttujina
käytettiin likimäärin normaalisti jakautuneita lasten neljännen luokan
teknisen lukutaidon ja luetun ymmärtämisen tehtäväpistemää-
rämuuttujia.
Tulokset
Vastavuoroisten ryhmään kuului kolmannella luokalla 676 lasta (77%) ja neljännellä luokalla 708 lasta (23%). Ei-vastavuoroisten ryhmässä oli kolmannella luokalla 201 lasta (23%) ja neljännellä luokalla 184 lasta (21%).
Tulokset näyttivät, että yksikin vastavuoroinen suhde edisti lukutaitoa, sekä teknistä lukutaitoa että luetunymmärtämistä.
Full transcript