Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Varhaiskasvatusjärjestelmän polkuriippuvuuksien jäljillä

No description
by

Oona Sirainen

on 3 April 2015

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Varhaiskasvatusjärjestelmän polkuriippuvuuksien jäljillä

Varhaiskasvatusjärjestelmän polkuriippuvuuksien jäljillä
Onnismaa, Paajanen ja Lipponen
Tärkeitä ajankohtia
1927 Laki lastentarhojen valtionavustuksesta
1936 lastensuojelulaki
1973 Päivähoitolaki säädettiin voimaan
1985 Myönnetty vanhempien oikeus käyttää kotihoidon tukea yksityisen hoidon maksamiseen
1997 Myönnetty oikeus yksityisen hoidon tukeen
Mahon ym. 2012 näkee 1997 myönnetyn oikeuden korostavan ylikansallista kehitystrendiä.
Mahon, Anttonen, Bergqvist, Brennan & Hobson 2012.
Lähestymistapana diskurssianalyysi ja käytetään apuna polkuriippuvuuden käsitettä.
Polkuriippuvuudella viitataan tapahtumakulkujen palautumattomuuteen. (Mahoney 2000, Peltonen 2004, Mahon, Anttonen, Bergqvist, Brennan ja Hobson 2012.)
Hybridejä, jotka voivat muuttaa kehityksen suuntaa
Kansallisten perinteiden ja kansainvälisten poliitikkojen välille voi syntyä hybridejä, jotka voivat muuttaa kehityspolun suuntaa.
(Vandenbroeck, Peeters & Bouverne De-Bie 2013, Streeck & Thelen 2005).
Sosiaalinen päivähoitojärjestelmä
Sosiaalidemokraattisen hallintojärjestelmän perinteeseen kuuluen jokaisella kansalaisella on mahdollisuus päivähoitoon. Järjestelmälle ominaista on julkisen sektorin rahoittaminen palveluiden järjestämisessä. (Mahoney ym. 2012 ja Onnismaa 2010).
1960-luvun "taistelu" ja 1970-luvun kokonaisohjelma
Välimäki ja Rauhala kuvaavat 1960-luvun keskustelua taisteluna, jossa päivähoidon järjestämisen puolestapuhujina oli kansalaisjärjestöjä ja radikaalien naisliikkeiden edustajia.

Syksyllä 1970 valtioneuvosto asetti Lasten päivähoitokomitean laamaan valtakunnallista kokonaisohjelmaa lasten päivähoion järjestämistä varten. Päivähoitokomitea sai työnsä valmiiksi vajaassa vuodessa, mutta se jäi silti ulos hallituksen lakiesityksestä.
Esikoulun asema päivähoitolaissa
Päivähoitokomitea rajasi omassa lakiesityksessään
lapsiavustuksen ja päivähoidon piiriin kuuluvien yläikä-
rajaksi oppivelvollisuusiän. Mikäli esikoulu katsottaisiin koulunkäynniksi,
eivät 6-vuotiaat enää kuuluisi komitean mukaan päivä-
hoitolain piiriin. (Komiteanmietintö 1971 A:20, 50–51.)
Komiteanmietintö 1971:
Laki lasten päivähoidosta yhdisti 3-6-vuotiaille tarkoitetut lastentarhat ja alle 3-vuotiaiden seimet. Uusi instituutio nimettiin päiväkodiksi. Niin sanottuja laajennettuja seimiä oli aikaisemmin kutsuttu päiväkodeiksi. Lasten päivähoitokomitean mukaan tämä laitosmuoto oli varsinaisiin lastentarhoihin ja seimiin verrattuna "epäyhtenäinen" ja "laadullisesti kirjava".
Mikä johti nimen muuttamiseen lastentarhasta ja seimestä ja päiväkotiin?
On arveltu, että vasemmisto halusi uuden nimen avulla viedä kotihoitoa kannattaneilta ryhmiltä yksinoikeuden positiivisesti latautuneen koti-sanan käytöltä. (Taipale 1999 ja Väänänen 1999). Kun Ruotsista otettiin muutoinkin paljon
mallia, sopi daghem-nimen käännös myös hyvin ajan henkeen.
Ajatus pienen lapsen hoitamisesta kodin ulkopuolella oli valtiopäiväkeskustelun perusteella lain laatimisen aikaan kansanedustajille vieras ja epäilyttävä. (Onnismaa, 2001)
Huomioita
Ansioäitien "avainkaulalapset" haluttiin saada pois katujen vaaroista.
Ensimmäinen reformiaalto 1(3)
1967-1983 keskeisinä tapahtumina päivähoitolain säätäminen, säädöksiin tehdyt tarkennukset tai lain kokonaisuudistus kymmenen vuotta myöhemmin lain säätämisestä koskevat julkista varhaiskasvatusta. Julkisen varhaiskasvatuksen keskeinen ympäristö päivähoitojärjestelmä ja sen professionaalisena ytimenä päiväkodit.
Toinen reformiaalto
1985-1995, jonka aikana lakiin lisättiin subjektiivisen oikeuden periaate päivähoidossa, mikä koski aluksi vain alle kolmevuotiaita. Subjektiivisen oikeuden periaate poisti päivähoidon tarveharkintainen. Kokonaan tarveharkintainen periaate poistui vuonna 1995, jolloin se koski kaikkia alle kouluiäisiä.

Huom! Esiopetusta koskevat säädökset otettiin osaksi perusopetuslakia vuonna 1998.
Kolmas reformiaalto
2013-2014 vuosiin sijoittunut lainsäädännön uudistamistyö. Vuonna 2013 siirrettiin päivähoidon ja varhaiskasvatuksen hallinto sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Hallinnon siirto poikkeaa sosiaalidemokraattisesta polkuriippuvuuden periaatteesta ja lähentyy ylikansallisia kehitystrendejä, jotka korostavat elinikäistä oppimista ja inhimilliseen pääomaan investoimista. (Paananen, Kumpulainen & Lipponen 2014).
Full transcript