Prezi

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in the manual

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Oman työn arviointi ja kehittäminen

No description
by Laura Yliruka on 18 April 2013

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Oman työn arviointi ja kehittäminen

Oman työn arviointi ja kehittäminen
-avaruutta sosiaalityön asiantuntijuuteen 1. Arviointisuuntausten
jaottelua on arviointitavoissa, jotka tukevat oman työn kehittämistä, oppimista ja tiedonmuodostusta - vastuullista ammatillisuutta. Tämän esityksen fokus Esimerkkinä Kuvastin Haagan osahankkeessa kehitetään kvantitatiivista ja laadullista aineistoa hyödyntävä tietokäytäntö. Aikuissosiaalityön vaikuttavuus -projekti /THL Arviointi on arvottamista
jonkin päämäärän suhteen. Arvioinnin lajit: 1. tilivelvollisuus
2. tiedontuotanto
3. kehittämisevaluaatio Tehtävä:
Keskustele parisi kanssa
näistä arviointityypeistä.
Mitä kohtaat työssäsi?
Millä eri tavoin työtäsi arvioidaan
tai arvioit omaa työtäsi? "Tutkiminen ilman reflektiota on ajanhukkaa;
reflektio ilman tutkimusta on vaarallista".
Confucius Uusi väitöskirja Kehittyvä työyhteisö. Itsearvioinnin hyödyntäminen
työyhteisön kehittämisessä kunnallisessa sosiaalitoimessa. Mannerström & al. 2005,
Yliruka 2006,
Asiakaspeili Kivikko-Kurkimäen
tiimi 2011; Pulkkinen 2011
Tarvitaankin menetelmiä, joiden avulla tietoa voidaan hyödyntää tiedontuotannon prosesseissa,jotka
vastaavat vaikuttavuuden ja näytön vaateisiin Nowothy & Scott & Gibbons (1994, 2004)
Tieteen ja yhteiskunnan yhteisevoluution prosessit. Tieteen ja yhteiskunnan rajat ovat hämärtyneet.
Kaksi tiedontuotannon mallia: Mode 1 tieteenalakohtainen tutkimus Mode 2 tiedon synnyttäminen välittömästi hyödyntämisympäristössään Seurantalomake kehitettiin, koska
haluttiin tuntea paremmin asiakaskunta.
Sosiaalityöntekijät kehittivät seurantalomakkeen
ja aineistona 5-7/2010 n=327. Taustalla Praksis-hanke:
Uudistuva ja voimaannuttava aikuissosiaalityö- Visio vahvasta aikuissosiaalityöstä. Pulmia:
sosiaalityöntekijöillä ei ole yleisesti käytettävissä
tilastotietoja omasta asiakaskunnastaan, asiakkuuksien kestosta, syistä, käytetyistä menetelmistä. Taustalla:
-hallinto kerää yleensä tietoa
suoritteista
-lakisääteisten velvotteiden
toteutumisesta
-Suomessa ei ole panostettu
vaikuttavuuden arviointitutkimukseen. Taustalla keskustelut
näyttöön perustuvasta sosiaalityöstä
sosiaalityön vaikuttavuudesta
sosiaalityön tietokäsityksestä
sosiaalityön asiantuntijuudesta.
tietojohtamisen strategioista. Mutta myös kysymys:
ihmisen saaman avun laadusta
kysymys työssä jaksamisesta
työn mielekkyydestä ja työhyvinvoinnista
mahdollisuudesta kehittyä reflektiivisenä ammattilaisena Lisäksi:
Asiakkaan peili Tietokäytäntö= Sosiaalityöntekijöiden työolotutkimuksen tuloksia (Meltti & Kara 2009):
Työtyytyväisyyttä lisää:
Työn vaihtelevuus, monipuolisuus ja autonomisuus.
Työ hallittavuus eli tunne työajan ja työtehtävien hallittavuudesta.
Ikä korreloi työtyytyväisyyden kanssa positiivisesti.
Muutoksen mahdollistaminen asiakkaan elämässä on voimakas positiivinen vaikutus ammattiin sitoutumiseen.
Työssä uudistuminen ja uuden oppiminen.
Organisaation päätöksentekoprosesseihin sitoutuminen lisää sitoutumista organisaatioon.

Työtyytyväisyyttä heikentää:
Ammatillisen identiteetin epävarmuus lisää uupumusta.
Työmäärän ja työn vaatimusten lisääntymisen aiheuttama stressi tai uupumus riippui joidenkin tutkimusten mukaan tehokkuuden kokemuksesta. Mikäli tehokkuuden kokemus ja saavutuksen tunne kasvavat samalla, kun työmäärä kasvaa, voivat ne suojata työuupumusta vastaan.
Ristiriita toivottujen ja todellisten tehtävien välillä vähentää työtyytyväisyyttä.
Jatko- tai täydennyskoulutus voi lisätä työtyytymättömyyttä, mikäli jatkopätevöityminen ei näy työtehtävissä tai palkassa.
jotka tukevat työhyvinvointia,
jotka tuottavat vastuullista työkulttuuria,
ovat pysyvä osa arjen työtä? HUH, HUH! On menetelmä:
Jonka kehittivät työntekijät itse.
Joka on avoin muunnoksille.
Joka on levinnyt eri sosiaalityön sektoreille.
Jonka vaikuttavuutta on tutkittu.
Jonka avulla tietoa on mahdollista hyödyntää tiedontuotannon prosesseissa.
Joka tuottaa asiakkaan kokemustietoa.
Joka tuottaa tietoa sosiaalista raportointia varten. "Sosiaalityössä tarvitaan ihmisten subjektiivisten vaikuttavuuskokemusten tutkimusta, jotta he voivat itse arvioida auttamiseen liittyvien interventioiden merkityksellisyyttä." (Pohjola 2012, 13) Suppea ja laaja näkemys näyttöön perustuvasta käytännöstä:
Suppea: RCT
Laaja: tieteellinen tieto,
työntekijän asiantuntemus, asiakkaan näkemykset,
paikalliset olosuhteet. Sosiaalityössä olennaista usein vaikutusten kuvaaminen (Pohjola 2012, 12). Peilisali Sisäinen peili Takapeili Prisma Seurantalomakkeesta & Kuvastimesta tietokäytäntö? Kehittävän arvioinnin
orientaatiot työyhteisössä (Vataja 2009) Arviointi
kertaharjoituksena

Arvioinnin toteutus
kertasuorituksena

Arviointimenetelmä
ohjaa toteutusta

Arviointi irrallaan
toiminnan suunnittelusta
ja ohjaamisesta Arviointi suurten
linjojen tarkastuksena

Arviointi työyhteisön
toimintaa linjaavana ja ohjaavana.

Tavoitteiden, painopisteiden ja
kehittämiskohteiden paikannus

Kausiluonteinen seurannan väline Arviointi ammatillisen
kehittymisen välineenä

Arvioivien kysymysten esittäminen ja yhteinen pohdinta: mitä tehdään, miksi ja millä tavoin.
Perustyössä reflektiivisyyttä ja työn tutkimista tukevia rakenteita.
Kyseenalaistaminen ja avoimuus toisin toimimiselle. Mekaaninen Holistinen itsearviointiin valmistaudutaan huolella
- aikaa käytetään keskimäärin 3h
ei ainoastaan noviisien menetelmä
juurtuneissa työyhteisöissä aluksi pelätty työllistävyyden pelko hävinnyt käyttökokemusten kautta
 gerontologisen sosiaalityön itseohjautuvassa ryhmässä aluksi kehitetty oma kevyt malli ja kokemusten kautta palattu paneutuvampaan Kuvastin-työskentelyyn. Huomioita Kuvastin-työskentelystä pilotointihavainnot ”kyllääntyvät”
välittömät vertaisarviointivaikutukset yhteneviä eri sektoreilla
käyttötarpeet yhteneviä
näyttää toimivan sekä stabiileissa että murroksessa olevissa työyhteisöissä,
menetelmää kohtaan kiinnostus leviämässä: Talentia Hyvä käytäntö -ehdokkuus 2008.
 käyttöarvoa myös sosiaalityön ulkopuolella: ”Opettajien Kuvastin” kehitetty Kehitysvammaliiton projektissa.
Menetelmää levitetty kansainvälisesti: mm. artikkeli pohjoismaiseen arvioinnin oppikirjaan (julkaistaan v. 2008). Muita tuloksia ja havaintoja KYLLÄ - menetelmä juurtui 5 työyhteisöön,
EHDOLLINEN KYLLÄ – 3 työyhteisöä on päättänyt muokata menetelmää
(rakenteeltaan kevyemmäksi tai lisäten teemoja:
esim. eettiset kysymykset tai lapsinäkökulma)
EI – 2 työyhteisöä on lopettanut käytön Juurtuiko Kuvastin? (tilanne 3/2008)
Menetelmän sovellutus eri sosiaalityön sektoreille
menetelmä soveltuu laajasti sellaisille sosiaalityön sektoreille, joissa on pidempiaikaisia asiakasprosesseja
Luodaan rakenteita sosiaalityön yhteisölliseen oppimiseen ja jatkuvaan arviointiin perustuvaan työskentelytapaan osana perustyötä
tiimit onnistuivat sijoittamaan Kuvastin-työskentelyn osaksi toimintarakenteitaan
menetelmää muokattiin prosessin aikana yhä enemmän kollektiivista oppimista tukevaksi menetelmäksi
Kehitetään menetelmän käytettävyyttä prosessin aikana
lomaketta muokattiin prosessissa palautteen perusteella
lomakkeet ja menetelmän perehdytysmateriaali saatavissa Sosiaaliportin Kuvastin-ryhmätyöalueelta
myös ruotsinkieliset käännökset lomakkeista tarjolla
Edistetään menetelmän juurtumista osaksi perustyötä
tiimejä tuettiin verkostotapaamisten, tuutoroinnin ja sähköisen verkkosivuston keinoin juurruttamaan menetelmä osaksi työrakenteita Kehittämistavoitteiden toteutumisen arviointia Aikuissosiaalityö:
2 sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön tiimiä
1 kriminaalihuollon tiimi
Lapset ja nuoret:
5 lastensuojelun tiimiä
1 sosiaalipäivystyksen (nuorisoyksikkö) tiimi
1 koulukuraattorien tiimi
1 perhehoidon tiimi
Lisäksi itseohjautuva gerontologisen sosiaalityön tiimi
 työntekijät sosiaalityöntekijöitä, perhetyöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia Hankkeessa mukana kymmenen sosiaalityön tiimiä ryhmän luottamuksellista keskustelukulttuuria
kiinnostusta reflektointiin suullisesti ja kirjallisesti
halua tutkia ja kehittää omaa työtä
kykyä antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta
lähiesimiehen ja työryhmän sitoutumista: kollektiivisen asiantuntijuuden merkityksen näkemistä
pitkiä asiakasprosesseja, jotta asiakasprosessin toteutumisen seuranta onnistuu Mitä Kuvastin edellyttää? Kun syntyy tarve tarkastella asiakastilannetta ja omaa tapaa tehdä sosiaalityötä, esimerkiksi kun kokee vaikeaksi edetä työskentelyssä tai haluaa jakaa jonkun onnistuneen työvaiheen vertaisryhmässä.
Kun haluaa nostaa yksittäisen tapauksen kautta esille yleisemmän teeman, esimerkiksi huolen siitä, ettei tietylle asiakasryhmälle ole olemassa soveltuvia palveluja. Millaisiin tilanteisiin Kuvastin soveltuu? oman työn dokumentoinnin,
arvioinnin tueksi kehitettyjen lomakkeiden käytön,
yhteiset vertaisarviointikokoukset sekä
työn edistymisen seurannan ja vaikuttavuusoletuksien tekemisen. Kuvastin-menetelmä sisältää Kuvastin on sosiaalityön jatkuvan sisäisen arvioinnin menetelmä, jossa kohteena ovat asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn tekemisen reunaehdot. Menetelmän soveltamisen tavoitteena on tukea arvioivan ja oppivan toimintakulttuurin syntymistä työyhteisöön.
Menetelmä tukee yksilöllisen ja yhteisöllisen asiantuntijuuden kehittymistä strukturoimalla sosiaalityön asiakastyön kokouksia. Menetelmä tuottaa kumuloituvaa tietoa sosiaalityön toimintaedellytyksistä ja toimivista käytännöistä. Rakenteellisten tekijöiden huomioiminen arvioinnissa tuottaa tietoa sosiaalityön tekemisen reunaehdoista. Kuvastin-hanke
Kuvastin-menetelmän kuvaus
Menetelmän pilotointiprosessi
Juurtuiko menetelmä?
Kuvastimen merkitys asiantuntijuuskäytäntönä
työhyvinvoinnin näkökulma
johtamisen näkökulma Esityksen rakenne 1. taso: Miten menettelen tässä tehtävässä? Onko tapani toimiva? Voisinko toimia tarkoituksenmukaisemmin? Mitä oikeastaan opin työstäni ja tavastani tehdä työtä?
2. taso: Mikä tämä tehtävä oikeastaan on ja miksi se on tällainen; mihin sillä pyritään? Millaisia lähestymistapoja tähän tehtävään voisi ajatella? Saavutetaanko nykyisillä toimintatavoilla tulosta? Voisiko tehtävän asettaa ja määritellä viisaammalla tavalla?
3. taso: Mitä tämä yhteinen toimintamme on, mikä siinä synnyttää ongelmia ja mitä yritämme saada aikaan? Mihin suuntaan haluamme muuttaa tai kehittää toimintaamme? Millaiset reunaehdot työtämme säätelevät: miltä osin niihin voi vaikuttaa? Kuinka voimme organisoida yhteistyötämme mahdollisimman viisaalla tavalla?
(soveltaen Raeithel; Engeström/LY) Yksilön työn arvioinnista yhteisölliseen toiminnan arviointiin: kolme reflektion tasoa 1) Miten ja millä edellytyksin Kuvastin toimii?
2) Millaiseksi Kuvastin muokkautuu käytössä?
3) Millaisia vaikutuksia Kuvastimen soveltamisella on työyhteisön toimintakulttuuriin, asiantuntijuuskäytäntöihin ja sosiaalityön tekemisen tapoihin yksilön ja yhteisön tasolla?
4) Millaisia vaikuttavuusoletuksia Kuvastin-prosessin avulla on mahdollista tehdä ja mitä merkitystä niillä on? Tutkimuskysymykset liittyen Kuvastimen käyttöön ”Seurantavaiheessa palasin ensin yksin asiakastilanteeseen kooten yhteen tiedon, missä nyt mennään. Kokouksen aikana työryhmämme oli selvästi helpottunut tilanteen etenemisestä. Selvästi oli nähtävissä, että tilanteessa oli edetty suunnitelmallisemmin ja vauvan tilanne oli turvatumpi. Arvioinnin perusteella pystyin tekemään linjauksia siitä, miten jatkaa työskentelyä. Tuntui siltä, että olin saanut vahvistuksen sille, että asiakkaan kunnioitus ja hyvän vuorovaikutuksen rakentaminen on tärkeää riippumatta asiakkaan tilanteesta. " Kuvastimessa seurataan asiakasprosessien toteutumista
- mikä tarkoituksenmukaista ja toimivaa 1) Välittömät hyödyt
liittyvät työntekijän saamaan tukeen työlleen  välittyy hyödyksi asiakkaalle
ryhmän asiakastyön kokousten jäsentymiseen
moniammatillisen työn kehittymiseen
2) Pitkän ajan hyödyt
suunnitelmallinen ja tavoitteellinen prosessi tukee laadukasta sosiaalityötä
ainesta sosiaaliseen raportointiin
tietojohtamisen keino
liittyvät käytäntöyhteisön uudistavaan oppimiseen Menetelmän hyödyt Tiimi 1:
menetelmän välttämätön ehto pitkistä asiakasprosesseista ei toteutunut
ryhmässä ei ollut valmiutta lähteä muokkaamaan menetelmää omiin tarpeisiin. Ryhmä olisi tarvinnut tähän tukea.
esimiehen vaihdos tarkoitti avainhenkilön poistumista.
Tiimi 2:
esimies ei sitoutunut menetelmään
tiimissä vaihtuvuutta, avainhenkilöt vaihtoivat työpaikkaa
 avainhenkilöiden kautta menetelmä kuitenkin levinnyt muualle Syyt siihen, ettei Kuvastin juurtunut Kuvastin-tiimien verkosto on aloitti työskentelynsä 4/2006.
Mukana olevien työryhmien tukena ja perehdyttäjänä toimi tuutori.
Hanke tarjosi verkostotapaamisia kevääseen 2007 saakka (2 tapaamista molempina vuosina). Verkostotapaamiset tukivat menetelmän kehittämistyötä, edistivät ryhmien välistä oppimista, kokemusten vaihtoa ja verkostoitumista sekä tarjosivat koulutusta.
Työyhteisökyselyjen tuloksia (ns. alku- ja loppumittaukset) nivottiin tiimien oman työn kehittämiseen.
Kuvastin-menetelmän käytöstä järjestettiin kaksi avointa koulutustilaisuutta syksyllä 2006.
Tiimeille tuotettiin prosessin aikana työpapereita palautuneista aineistoista ja käytiin arvioivia keskusteluja. Hanketta on toteutettu vuorovaikutteisesti ja toimintatutkimuksellisesti Kuvastin-hankkeen kehittämistavoitteina on kehittää Kuvastin-menetelmää eri sosiaalityön sektoreille.
Kokeilussa
luodaan rakenteita sosiaalityön yhteisölliseen oppimiseen ja jatkuvaan arviointiin perustuvaan työskentelytapaan osana perustyötä
kehitetään mallin käytettävyyttä prosessin aikana
edistetään mallin juurtumista osaksi perustyötä Kuvastin –hankkeen tavoitteet Kuvastimen kohteena
on ennen kaikkea
sosiaalityöntekijän oma
tapa tehdä asiakastyötä. Sosiaalityöntekijän itsearvioinnin vaihe
Sosiaalityöntekijän oman työn arviointi, valmistautuminen vertaisarviointiin. (Lomake: Peilisali)
Vertaisarvioinnin vaihe
Vertaisarviointikokous sosiaalityön ryhmässä; jatkotyöskentelyehdotukset ryhmältä. (Lomake: Sisäinen peili)
Seurannan ja synteesin vaihe
Asiakastyön edistymisen seuranta, tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen arviointi ja työntekijän oman oppimisen arviointi väliarviointikokouksessa (Lomake: Takapeili ja väli- tai loppuarvioinnin Sisäinen peili)
Johtopäätösten teko: työryhmän yhteiset johtopäätökset sosiaalityön tekemisen reunaehdoista, tarkemmin seurantaa tai kehittämistä vaativista teemoista sekä vaikuttavuusoletusten tekeminen. (Lomake: Prisma) Kuvastin-mallissa on kolme päävaihetta Sosiaalialan työolot puntarissa
Stakes
9.5.2008
Laura Yliruka Kuvastin
sosiaalityön työyhteisöjen asiantuntijuutta tukevana menetelmänä
Vertaisarviointi
tuottaa työntekijälle
ja koko tiimille
uutta näkökulmaa Tiimillä kykyä dialogiseen
vuorovaikutukseen,
kykyä ratkaista mahdolliset
erimielisyydet,
aito yhteisen tiedonrakentelun
eetos, rationaalisen puheen
ohella myös tunnepuhe esillä Työntekijän
luottamus tiimiin Kuvastin-työskentely
tukee työssä jaksamista Uskallus ottaa itselle
haasteellinen case
itsearvioinnin kohteeksi ja
tuoda vertaisarviointiin. Työhyvinvoinnin
positiivinen kehä
Kuvastimen
välittämänä
- esimerkki
yksilön ja yhteisön
yhteiskehityksestä Internal
Mirror Prism Beginning Collective view point, conclusions,
collective wisdom
3. level reflection in focus Evaluative
discussion,
2. second
level reflection in focus Learning
structure
Mahdollisena
syynä esim.
työn kautta syntynyt,
käsittelemätön
sijaistrauma, joka saattaa
siirtyä myös
kollektiiviseksi
käyttäytymismalliksi Työ-
hyvinvoinnin
heikentyminen,
kriisiytyminen Itselle
pulmattoman
casen valitseminen
itsearvioinnin
kohteeksi Turhauttava
kokemus kaikille Ryhmällä ei ole kykyä
ratkaista tilannetta
rakentavasti Pinnallinen tai defensiivinen
keskustelu,
esim. korostuneen
teknis-rationaalinen Epätarkoituksenmukaiset motiivit
itsearvioinnille, piiloiset
henkilökohtaiset motiivit Ei luottamusta
tiimiin kykyyn
tuottaa uutta
vertaisarvioinnissa Työhyvinvoinnin
negatiivinen kehä
Kuvastimen välittämänä
- kun välttämätön
elementti luottamuksesta
ei toteudu
See the full transcript